Muutama blogipostaus takaperin käsittelin osakeyhtiön sulautumista, eli fuusiota, ja tämän yritysjärjestelyn tarjoamia hyötyjä sekä käyttötapoja. Fuusiota käsittelevän artikkelin voit löytää täältä. Tällä kertaa vuorossa onkin luonnollisesti yritysfuusion peilikuva – diffuusio, eli osakeyhtiön jakautuminen. Tässä järjestelyssä osakeyhtiön varat, velat ja liiketoiminta jaetaan kahdeksi itsenäiseksi yhtiöksi. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike voi olla myös rahaa tai muuta omaisuutta, mutta kuitenkin enintään 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden arvosta. Mikäli jakautuminen tehdään elinkeinoverolain mukaisesti, on kyseessä veroneutraali järjestely. Tällöin jakautuminen ja osakkeiden siirtyminen ovat luovutusvoittoverosta vapaata, sekä osakkeiden omistusaikana pidetään sitä aikaa, milloin osakkeenomistajat saivat alkuperäisen yhtiön osakkeet haltuunsa. 

Milloin osakeyhtiö voi tietyin edellytyksin hyötyä yrityksen osiin pilkkomisesta, ja miten tämä järjestely tulisi suorittaa?

Osakeyhtiön jakautumista voidaan käyttää valmistelevana järjestelynä moninaisissa tilanteissa riskienhallinnan välineenä. Useimmiten kuitenkin kyseinen järjestely tulee ajankohtaiseksi, kun yhtiöllä on edessään omistajanvaihdos. Tällainen omistajanvaihdos voi tarkoittaa muun muassa lähestyvää yrityskauppaa, jossa yrityskokonaisuudesta halutaan siirtää vain osa uudelle omistajalle. Järjestely voi olla käyttökelpoinen myös sukupolvenvaihdoksissa, missä uudelle yritystoimintaa jatkavalle sukupolvelle halutaan siirtää niin sanottu yritystoimintaan aktiivisesti liittyvä varallisuus, kun samalla nykyisille omistajille voidaan jättää passiivinen osa yrityksestä esimerkiksi turvaamaan eläkepäiviä. Molemmissa tilanteissa jakautumisella voidaan keventää sekä yrityskaupan että sukupolvenvaihdoksen verotusta siirtyvän jakautuneen yhtiön ollessa varallisuudeltaan ja kooltaan pienempi, sillä yhtiön pilkkominen vääjäämättä alentaa yhtiön osakkeiden arvoa, ja näin ollen myös mahdolliset veroseuraamukset muodostuvat kevyemmiksi. Samalla omistajanvaihdoksen kannalta epäolennainen varallisuus voidaan säilyttää omana yhtiönään alkuperäisillä omistajilla.

Jakautuminen voidaan suorittaa joko kokonaisjakautumisena tai osittaisjakautumisena:

Niin sanotussa kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön (alkuperäinen yhtiö) kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle, minkä seurauksena jakautuva yhtiö purkautuu. Tässä alkuperäisen yhtiön y-tunnus lakkaa olemasta, ja vastaanottaville yhtiölle tulee täysin uudet y-tunnukset. Toimintaa toisin sanoen jatketaan uudessa yhtiössä vanhan yhtiön varoin. Tämä järjestely on erityisen käyttökelpoinen esim. yrityskaupoissa, joissa ostaja haluaa hankkia vain yhtiön liiketoiminnan, eikä esim. yhtiön toimitiloja tai muuta ydinliiketoiminnan ulkopuolista yhtiölle kertynyttä omaisuutta. Näin ollen ennen yrityskauppaa tehdään sitä valmistelevana toimena jakautuminen, jossa esimerkiksi osakehuoneisto sekä muu ostajalle tarpeeton varallisuus eriytetään omaksi yhtiökseen. Samalla tavoin sukupolvenvaihdoksissa voidaan lapsille tai muulle jatkajalle siirtää pelkkä ydinliiketoiminnan kannalta oleellinen varallisuus. Tämä keventää ja helpottaa prosessia, sekä voi samalla tehdä jatkajan yhtiöstä selkeämmän kokonaisuuden. Usein uudella sukupolvella ei olisi mahdollisuutta ostaa yhtiötä sellaisenaan, jolloin jakautuminen voi olla ainoa keino mahdollistaa ongelmaton omistajanvaihdos. Samalla tavoin voidaan toimia, kun yhtiöön otetaan uusia osakkaita: Jakautumisella on mahdollista keventää yhtiön tase ja osakkeen arvo sellaiseksi, että uusi osakas voi tulla yhtiön toimintaan kohtuullisella panostuksella.

Kokonaisjakautuminen on yleisesti ottaen pääasiallinen jakautumistapa, mutta osakeyhtiö on myös mahdollista jakaa niin sanotussa osittaisjakautumisessa.

Osittaisjakautumisessa jakautuva yhtiö ei purkaannu, ja vain osa sen varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Mahdollista ei kuitenkaan ole täysin mielivaltaisesti valita, mitkä yhtiön varoista ja veloista siirretään uuteen tai uusiin yhtiöihin. Mikäli osittaisjakautuminen halutaan suorittaa, tulee jakautuvasta yhtiöstä irrottaa niin sanottu liiketoimintakokonaisuus. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan yhtiön osan varoja ja vastuita, jotka muodostavat itsenäiseen ja omavaraiseen toimintaan kykenevän organisoidun yksikön. Näin ollen esimerkiksi pelkän sijoitusvarallisuuden tai yhtiön omistaman kiinteistön siirto omaksi yhtiökseen ei täytä liiketoimintakokonaisuuden vaatimusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jakautuvan yhtiön tulee olla ns. monialayritys, jonka kaksi toisistaan riippumatonta liiketoimintahaaraa eriytetään omiksi yhtiöikseen.

Kokonaisjakautuminen tarjoaa siten osittaisjakautumista vapaamman vaihtoehdon jakaa yhtiö osiin. Tässä tietysti voitaisiin argumentoida siitä, miksi jakautumista ei sitten suoriteta poikkeuksetta kokonaisjakautumisena. Molemmissa jakautumistavoissa on puolensa, sillä kokonaisjakautumisessa ongelmia taas voi syntyä esimerkiksi pitkäaikaisten sopimusten suhteen, jotka lähtökohtaisesti on neuvoteltava uudestaan alkuperäisen, eli jakautuvan yhtiön purkautuessa. Tätä ongelmaa ei pääse osittaisjakautumisessa yleensä ottaen syntymään, vaikka sen suorittaminen onkin vaatimuksiltaan ankarampi. Usein jakautumisen tavoitteena on myös yksinkertaisesti hajauttaa riskejä. Mikäli yhtiö toimii ns. riskialttiilla alalla, voidaan jakautumisella keventää tätä riskiä siirtämällä varallisuutta ns. useampaan koriin. Tällaiset järjestelyt tulee kuitenkin tehdä yleisesti ottaen ennalta, sillä ennen jakautumista syntyneet velat ja vastuut ovat lähtökohtaisesti kaikkien jakautumisessa syntyneiden tai osallisena olleiden yhtiöiden yhteisvastuun alaista. 

Jakautumisprosessi:

Osakeyhtiön jakautuminen on prosessiltaan hyvin samankaltainen kuin yritysfuusio, eli sulautuminen. Yhtiön hallituksen tulee laatia osakeyhtiölain mukainen jakautumissuunnitelma, johon kirjataan muun muassa jakautumisen syyt, selvitys yhtiön varoista ja veloista, ehdotus siitä, miten varat ja velat jaetaan vastaanottaviin yhtiöihin sekä vastaanottavien yhtiöiden hallituksen jäsenet ja muut toimihenkilöt. Tilintarkastajan tulee antaa lausunto suunnitelmasta, jossa arvioidaan tietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä. Tämä on tärkeä lausunto muun muassa osakkeenomistajalle, hänen arvioidessa ehdotettua vastiketta.

Suunnitelma tulee rekisteröidä patentti- rekisterihallitukseen, joka tämän jälkeen antaa yhtiön hakemuksesta kuulutuksen velkojille. Tämän on tarkoitus antaa velkojille mahdollisuus vastustaa jakautumista määräpäivään mennessä, turvatakseen saatavansa. Jokainen velkoja voi halutessaan vastustaa jakautumista, ja mikäli jokin velkojista näin tekee, tulee yhtiön joko maksaa saaminen, tai asettaa sen maksamisesta tuomioistuimen hyväksymä vakuus. Vasta tämän jälkeen jakautumisprosessia voidaan jatkaa. 

Kuulutuksen jälkeen yhtiön tulee tehdä jakautumisen täytäntöönpano. Tämä tehdään ilmoituksella rekisteriviranomaiselle. Jakautumisen läpivientiin tulee varata aikaa vähintään noin neljä kuukautta, mutta kyse voi olla myös pidemmästä prosessista.

Asiantuntijoidemme apu nopeuttaa, selkeyttää sekä auttaa valitsemaan veroseuraamuksiltaan edullisimman vaihtoehdon yhtiösi tarvitsemassa jakautumisessa sekä sitä mahdollisesti seuraavassa yrityskaupassa tai sukupolvenvaihdoksessa. Katso täältä myös muut tarjoamamme palvelut yritysjärjestelyihin liittyen.