Olen luonnehtinut pienyrityksen toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvan juoksevien asioiden hoitamisen sekä kahvinkeiton. Juoksevien asioiden hoitaminen pitää sisällään useita erillisiä, välillä enemmän ja välillä vähemmän tärkeitä tehtäviä, jotka osaltaan mahdollistavat yritystoiminnan sujuvan pyörittämisen. Näiden tehtävien hoitamisesta toimitusjohtajalle maksetaan ja näiden tehtävien tekemistä seurataan. Mutta entäs se kahvinkeitto?

Olipa kyseessä pieni tai suurempi yritys, niin väitän että jokaisen itseään ja alaisiaan kunnioittavan toimitus- tai henkilöstöjohtajan tehtäviin kuuluu kahvinkeitto. Kahvinkeitolla tarkoitan tässä yhteydessä osallistumista työyhteisön elämään varsinaisten työtehtävien ulkopuolella, esimerkiksi kahvitauoilla. Työyhteisön yhteiset kahvitauot ovat niitä hetkiä, joissa kaiken maailman tittelit ja hierarkiat voidaan lähes täysin unohtaa ja voidaan siirtyä muodollisista suhteista ja puheen tavoista, tavalliselle ja ''epäviralliselle'' tasolle työyhteisön vuorovaikutuksessa.  Epämuodollisesti käytävä vuorovaikutus näyttäytyy meille esimerkiksi aitona keskusteluna vaikkapa työkaverin harrastuksista tai muista työhön liittymättömistä asioista.

Mitä hyötä epämuodollisista vuorovaikutustilanteista ja mukavasta jutustelusta sitten on - ketä ne muka hyödyttävät? Jos minulta kysytään, niin ennen kaikkea nämä epämuodolliset vuorovaikutustilanteet hyödyttävät organisaatiota, jonka eteen kaikki työyhteisön jäsenet ovat sitoutuneita työskentelemään. Epämuodollinen kanssakäyminen esimerkiksi taukojen aikana voi mielestäni lisätä esimerkiksi organisaation avoimuutta, sekä olla työilmapiiriä ja työhyvinvointia parantava tekijä. Lisäksi ei-niin-virallisten keskusteluiden käyminen auttaa organisaation jäseniä tutustumaan toisiinsa, joka taas voi helpottaa organisaation arjen sujumista. Toisaalta jotta ns. rennompi ja vähemmän muodollisempi ilmapiiri toimisi, edellyttää se organisaatiolta jonkinlaisten pelisääntöjen olemassaoloa, esimerkiksi jäsenten käyttäytymisten suhteen, jottei avoin keskusteluympäristö johtaisi vaikka kärjistyneeseen ilmapiiriin tai kiusaamiseen.

Avoimen ja vapaamuotoisen työilmapiirin yksi mainittava etu on mielestäni avoimuudesta seuraava ''parempi keskusteluyhteys'' organisaatioon kuuluvien jäsenten kesken. Parempi vuorovaikutus johtaa todennäköisesti parempaan viestintään organisaation sisällä, jolloin esimerkiksi hyväksi havaitut toimintavat ja ''hiljainen'' tieto pääsevät leviämään organisaation sisällä merkittävästi nopeammin. Vähemmän formaali kanssakäyminen voi myös auttaa hahmottamaan yrityksen organisaatiokulttuuria; ketä me ollaan, mitä me tehdään ja miksi?

Organisaatiokulttuurin hahmottaminen on tärkeää, sillä jos me emme tiedä mitä se meidän organisaation kohdalla tarkoittaa, niin silloin emme voi siihen myöskään tietoisesti vaikuttaa. Organisaatiokulttuuria osaltaan muodostavat yrityksen sanellut tai aikojen saatossa muotoutuneet toimintatavat, jotka ovat syntyneet oivalluksien ja vuorovaikutuksen tiimoilta. Kysymykseen - ketä me ollaan, mitä me tehdään ja miksi - voi tuntua helpolta vastata, esimerkiksi: ''me ollaan tämmöne pakkausfirma ja me pakataan juttui ja saadaan palkkaa''. Mikäli esittäisit saman kysymyksen organisaatiossasi ja saisit samankaltaisia vastauksia, niin mielestäni olisi syytä olla huolissaan. Organisaatiokulttuuri ja siihen kuuluva tunne ''tekemisen meiningistä'' organisaation sisällä voi johtaa mielestäni organisaation jäsenten parempaan sisäiseen motivaation saavuttaa osana organisaatiota asioita organisaatiolle, joka näkyy taas yrityksen toiminnan tehokkuudessa vs. tilanne jossa organisaation jäsenelle on pelkästään ulkoisia kannustimia tarjolla ''keppiä tai porkkanaa''.

Vaikka edellä tarkasteltiin esimiehen ''kahvinkeittoa'' ja yhtäältään osallistumista organisaation arkeen epävirallisten keskusteluiden ja suhteiden kautta positiivisessa valossa, niin toisaalta voidaan myös väittää edellä mainittujen toimintatapojen johtavan negatiivisiin tuloksiin, vaikkapa siihen että esimiesasema organisaatiossa murenisi ja työnteko muuttuisi ''paskanjauhannaksi ja kivoista jutuista puhumiseksi''. Organisaation toimintatapoja ja -kulttuuria kannattaa kuitenkin pohtia siitä näkökulmasta, että voidaanko me tehdä jotain näiden asioiden eteen paremmin, koska pelkästään toimintatavoilla ja toimintakulttuurilla on suuri vaikutus siihen, kuinka organisaatio pärjää ja millaista tulosta se tekee.