Sukupolvenvaihdos tarkoittaa yrityksen omistussuhteiden ja -rakenteen muutosta. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitetaan aina osapuolten tavoitteiden ja tilanteen kartoituksella. Vastausta lähdetään hakemaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miten yrityksestä luopujan toimeentulo kannattaisi järjestää? Onko yrityksen jatkaja tiedossa? Tarvitseeko jatkaja perehdytystä tai koulutusta yritystoimintaa jatkaakseen? Miten sukupolvenvaihdoksen rahoitus voidaan toteuttaa ja keneen rahoitusrasitus kohdistuu?

Yrityksen sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on luonnollista aloittaa osapuolten tavoitteiden määrittelystä. Sukupolvenvaihdoksen osapuolina on vähintään yrityksestä luopuva yrittäjä, sekä yritystoimintaa jatkava taho. Jatkaja voi olla joko täysin ulkopuolinen taho, tai yrittäjän lähisukulainen. Osapuolina saattaa olla myös yrityksen työntekijöitä tai johtohenkilöitä, mikäli jatkaja löytyy yrityksen lähipiiristä.

Yrityksen omistajan näkökulma

Yrityksestään luopuvan yrittäjän tulisi miettiä tavoitteitaan suhteessa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

Henkilökohtainen talous

Omistajanvaihdoksen suunnittelun ensimmäisiä ratkaistavia kysymyksiä on yrityksestä luopujan toimeentulon järjestäminen yrittäjyyden jälkeen. Tulojen tarpeen arviointi kannattaa aloittaa laskemalla yrittäjän elämiseensä tarvitsemat tavoitetulot, jonka jälkeen yrityksestä tarvittavien tulojen määrä pystytään arvioimaan, kun muiden mahdollisten lähteiden tulot ovat tiedossa. Tulevaisuuden tulojen tarpeen arviointia helpottaa tämän hetken tulojen analysointi ja arvio siitä, mikä on rahan tarve tulevaisuudessa.

Kun tavoitetulot ja muista lähteistä saatavien tulojen määrä on arvioitu, voidaan sukupolvenvaihdoksen suunnittelua lähteä jatkamaan etsimällä verotuksen ja rahoituksen näkökulmasta optimaalinen keino tarvittavan ”eläkkeen” ja tulevaisuuden tulojen järjestämiseksi.

Vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä luopujan eläkkeen järjestämiseksi on useita: tuloja voidaan saada liikeomaisuuden kaupasta tai osakkeiden kaupasta, yrityksestä voidaan eriyttää esimerkiksi sijoitusvarallisuutta tai kiinteistöjä tuottamaan tuloja luopujalle, tai yrityksen omistamaa kalustoa tai kiinteistöitä voidaan jättää luopujalle joka sitten vuokraa nämä edelleen yritykselle.

Oma rooli yrityksessä

Sukupolvenvaihdostilanteessa yrittäjä on pakotettu harkitsemaan omaa tulevaisuuden rooliaan yrityksessä. Suurin osa yrittäjistä haluaa varmistaa oman elämäntyönsä sujuvan jatkumisen, joten suurin osa luopujista on jollain tapaa mukana uusien yrittäjien alkutaipaleella, vaikka muodollista tehtävää ja omistusta ei enää yrityksessä olisikaan. Toki on tavallista, että luopuva yrittäjä jää yritykseen luopumisen jälkeen töihin viralliseen työsuhteeseen määräajaksi.

Mikäli yritystoimintaa jatkava taho tulee yrityksen lähipiiristä, on mahdollista, että yrittäjän panosta ei enää yrityksessä tarvita muutoin, kuin epävirallisena neuvonantajana, tai ei välttämättä ollenkaan. Mikäli jatkaja tulee täysin yrityksen ulkopuolelta, on tavallista että sukupolvenvaihdokseen aletaan varautua hyvissä ajoin perehdyttämällä jatkajaa yrityksen toimintaan, tai vaihtoehtoisesti yrittäjä jää omistajanvaihdoksen jälkeen itse määräajaksi yritykseen töihin, pitää osan omistuksesta itsellään ja toimii entisissä tehtävissään, tai jää esimerkiksi yrityksen hallitukseen, tai ulkopuoliseksi neuvonantajaksi uudelle johdolle.

Visio yrityksen tulevaisuudesta / toiveet jatkajasta

Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa on hyvä hetki ajatella myös elämäntyötään ja sen merkitystä itselle, ja laajemmin yhteiskunnalle. Yrittäjän intressit voivat mennä yrityksen jatkon suhteen ristiin, jos yrityksen haluttaisiin pysyvän perhepiirissä, mutta sopivaa jatkajaa ei lähisukulaisista löydy. Moni yrittäjä voi tässä vaiheessa kuitenkin katsoa tärkeämmäksi turvata työntekijöidensä työpaikat ja yrityksen säilymisen osana paikkakunnan elinkeinorakennetta, ja päätyä myymään yrityksen ulkopuoliselle taholle turvatakseen yrityksen jatkon. Näitäkin kysymyksiä on hyvä pohtia sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa.

Jatkajan näkökulma – jatkajana lähisukulainen

Lähisukulaiset

Sukupolvenvaihdos halutaan monesti toteuttaa perhepiirissä: verohuojennukset voidaan täysimääräisesti hyödyntää vain lähipiirin välisissä omistusvaihdoksissa, ja monta kertaa yrityksen perhepiirissä pysyminen on osapuolille arvo sinänsä, josta halutaan pitää kiinni. Perheenjäsenillä ja lähisukulaisilla on erilaisia rooleja yrityksessä. Jotkut toimivat eri rooleissa yrityksen operatiivisissa toiminnoissa, toisilla ei välttämättä ennen sukupolvenvaihdosta ole ollut minkäänlaista roolia yrityksessä.

Se, millaisissa rooleissa perheenjäsenet ovat ennen sukupolvenvaihdosta olleet, vaikuttaa sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja aikatauluun. Huomioon on otettava esim. seuraavia kysymyksiä: Onko jatkajia tarpeen kouluttaa? Millainen on yrityksestä luopujan rooli uusien omistajien ottaessa vetovastuun? Miten vaihdoksen rahoitusmahdollisuudet jakautuvat osapuolten kesken?

Muut omistajat

Mikäli yrityksellä on omistajia esimerkiksi pääomistajan perheen ulkopuolella, on heidän roolinsa huomioitava tarkasti sukupolvenvaihdosta tehtäessä. Hyvin toteutettu omistajanvaihdos ei vaikuta vähemmistöosakkaiden elämään, mikäli heidän oikeutensa otetaan asianmukaisesti huomioon. Pahimmassa tapauksessa riitely vähemmistöosakkaiden kanssa vesittää muuten hyvin suunnitellun sukupolvenvaihdoksen.

Tavoitteiden yhteensovittaminen – visio lopputuloksesta

Kun tieto jatkajista, yrityksestä luopuvan tahon taloudellisista tarpeista, johdon ja työntekijöiden roolista, muiden omistajien tilanteesta, yrityksen arvosta ja järjestelyn verovaikutuksista ja rahoitusmahdollisuuksista on selvillä, voidaan alkaa suunnittelemaan kaikkien osapuolten tavoitteita mahdollisimman hyvin myötäilevää sukupolvenvaihdoksen toteutustapaa.
Tämän voisi sanoa olevan sukupolvenvaihdoksen suunnittelun hankalin osio, koska eri osapuolten yritykseen liittyvät intressit ja näkökulmat tulisi saada sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen, ja mahdollisimman edullisin kustannuksin.

Meillä toimitaan niin, että laadimme yhdessä sukupolvenvaihdokseen osallistuvien tahojen kanssa käydyn keskustelun pohjalta kirjallisen suunnitelman, joka käydään yhdessä osapuolten kanssa läpi ja aletaan toteuttamaan.