Sukupolvenvaihdos tulee vuosittain ajankohtaiseksi tuhansissa yrityksissä, ja määrä on koko ajan vain kasvamaan päin. Tyypillisesti yritystoiminnan jatkaja on luopujan lapsi tai muu lähisukulainen. Jatkaja voi olla myös täysin ulkopuolinen taho, tai joku yrityksen johtoon tai henkilöstöön kuuluva. Se, kuka yritystoimintaa jatkaa vaikuttaa merkittävästi sukupolvenvaihdoksessa käytössä olevaan keinovalikoimaan. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitetaankin yleensä jatkajan kartoittamisesta, josta edetään muihin vaihdokseen liittyviin tekijöihin.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjä vastaa monesti itse yrityksen operatiivisesta johtamisesta. Tällöin yrittäjä itse on täystyöllistetty yrityksen päivittäisessä toiminnassa, ja pidemmän aikavälin suunnittelulle ei välttämättä jää tarpeeksi aikaa. Sukupolvenvaihdokseen varautuminen on yksi tällaista useamman vuoden aikajänteen suunnittelua vaativa tekijä. Tämä on täysin ymmärrettävää ja sinänsä oikea tapa toimia: yrittäjä tekee työtä yrityksensä välittömän menestymisen eteen, johon tulevaisuudessa häämöttävä omistajanvaihdos ei vielä varsinaisesti liity.

Kuitenkin valmistautumaton sukupolvenvaihdos voi veroseuraamusten, hallinnollisen taakan ja rahoituskysymysten myötä muodostua esteeksi yrityksen toiminnan jatkumiselle. Esimerkiksi seuraavat syyt edellyttävät huolellista suunnittelua sukupolvenvaihdoksessa:

1. Verotus

Omistuksenvaihdoksen verosuunnittelu on ehkä tärkein sukupolvenvaihdoksen yksittäinen osa-alue. Mikäli minkäänlaista sukupolvenvaihdossuunnitelmaa ei ole tehtynä tai vähintään mietittynä yrittäjän sairastuessa vakavasti, voi omistuksen siirtäminen jatkajalle tarkoittaa sitä, että veroihin menee suurempi osa yrityksen varallisuudesta mitä jää luopujalle tai jatkajan käyttöön. Esimerkiksi 500 000,00 euron arvoisesta siirtyvästä varallisuudesta voi tulla maksettavaksi yli 140 000,00 euroa perintöveroa, riippuen perinnönsaajan asemasta luovuttajaan nähden. Varallisuuden siirrosta jatkajalle maksetaan joko luovutusvoittoveroa, varainsiirtoveroa tai perintö- / lahjaveroa riippuen siirron toteutustavasta. Huolella laadittu sukupolvenvaihdossuunnitelmalla voidaan välttää joissain tapauksissa vaihdoksen verotus jopa kokonaan. Näin varmistetaan että luopuja saa työstään korvauksen, ja jatkajalla on resursseja yrityksen eteenpäin viemiseen.

2. Jatkajan löytäminen

Vaihtoehdot yritystoiminnan jatkajalle sukupolvenvaihdostilanteissa ovat:

  1. Omistajan lähisukulaiset
  2. Yrityksen muu lähipiiri esim. työntekijät, johto
  3. Täysin ulkopuolinen jatkaja

Keinot sukupolvenvaihdokselle ovat erilaisia riippuen siitä, löydetäänkö yritystoiminnan jatkaja luopujan lähipiiristä, vai haetaanko jatkaja ulkopuolelta. Kun jatkaja löytyy lähipiiristä, eli on luopujalle sukua, voidaan sukupolvenvaihdoksessa hyödyntää erilaisia tuloverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen huojennuksia. Ulkopuolisten kanssa tehtävässä järjestelyssä korostuvat enemmän tavallisen yrityskaupan piirteet, ja yleensä hinnoittelu rakentuu lähemmäksi käypää hintatasoa. Välimaastossa ovat järjestelyt joissa jatkaja löytyy yrityksen henkilöstöstä tai johdosta.

Oikean jatkajan löytäminen hyvissä ajoin on onnistuneen sukupolvenvaihdoksen elinehto, ja yleensä ensimmäinen ratkaistava asia. Sopiva jatkaja, tämän mahdollinen koulutus ja tehtävään valmentaminen voi vaatia paljon aikaa ja valmistautumista. Hankalin tilanne syntyy silloin, kun yrityksen uutta jatkajaa aletaan kartoittaa vasta pakon edessä. Jatkajan etsiminen on siis syytä aloittaa ajoissa.

3. Vaihtoehtoiset toteutustavat

Mitä myöhemmin sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitetaan suhteessa omistajanvaihdoksen toteutusajankohtaan, sitä vähemmän jää yleensä keinoja yrittäjän tavoitteiden mukaisen sukupolvenvaihdoksen toteuttamiselle. Mahdollisten esitoimien toteuttaminen vaatii yleensä pidemmän aikavälin suunnittelua, verohuojennusten käyttö saattaa vaatia suunnittelua ja varautumista, ja mikäli oikeanlaista jatkajaa ei ole aikaa kunnolla kartoittaa, saatetaan jatkajan suhteen joutua tekemään kompromisseja, joka puolestaan rajaa sukupolvenvaihdoksen toimintamahdollisuuksia ja voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Syitä on monia.

Suurin osa yrittäjistä haluaa turvata yrityksensä toiminnan jatkuvuuden henkilöstön työpaikkojen tulevaisuuden. Toiminnan jatkuminen entiseen malliin edellyttää sukupolvenvaihdoksen tarkoituksenmukaista toteuttamista niin luopujan, kuin jatkajan tavoitteiden mukaisesti. Verokohtelun optimoiminen estää yrityksen taloudellisten resurssien tuhlaamisen epäolennaiseen. Erityisesti verotuksen suhteen pätee sääntö: mitä vähemmän aikaa jää suunnittelun ja varsinaisen sukupolvenvaihdoksen toteutuksen väliin, sitä vähemmän on tarjolla vaihtoehtoja omistajanvaihdoksen toteuttamiseen.

Pahimmassa tapauksessa lyhyt valmistautumisaika voi vaarantaa koko yrityksen toiminnan jatkuvuuden, ja jättää verottajan ja pesänjakajat liian suureen rooliin omistajanvaihdoksessa.

4. Yrityksen arvo

Yrityksen arvonmääritys perustuu toteutuneisiin sekä ennakoituihin tilinpäätöksiin. Arvo riippuu yrityksen varallisuudesta, tuotoista, toimialasta, ostajasta sekä monista muista tekijöistä. Arvonmääritys on syytä määrittää useammalla eri arvonmääritysmallilla, jotta saadaan mahdollisimman kattava kuva yrityksen omistajalleen tuottamasta taloudellisesta hyödystä ja sen ehdoista. 

Sukupolvenvaihdoksen toteutustapa vaikuttaa myös yrityksen arvonmääritykseen: mikäli jatkaja löytyy perhepiiristä, yrityksen arvo ja täten kauppahinta sekä verotusarvo pyritään yleensä pitämään pienempänä kuin ulkopuoliselle myytäessä. Kun ostajana on ulkopuolinen, on osapuolten intressinä löytää sellainen hinta joka johtaa molempia osapuolia tyydyttävään kauppaan.  

Mikäli sukupolvenvaihdokseen valmistautumista ei ole aloitettu, ja yrittäjä itse joutuu esimerkiksi työkyvyttömäksi, yrityksen arvo laskee usein nopeasti. Tällöin yrittäjä ei saa yrityksestä samaa hintaa kuin silloin, jos sukupolvenvaihdoksen suunnittelu olisi aloitettu ja toteutettu ajoissa.

5. Yrittäjän oma toimeentulo ja yrityksen taloudellinen asema

Sukupolvenvaihdostilanteessa on tärkeää turvata luopujan oma toimeentulo, sekä yrityksen tulevaisuuden toimintakyvyn takaava taloudellinen asema. Jatkajan kannalta monesti edullisin tapa on tietenkin jonkinlainen lahjoituksen muoto, mutta siihen ei läheskään aina ole mahdollisuutta edes perhepiirin sisäisissä luovutuksissa yrityksen velkojen maksun tai luopujan toimeentulon turvaamisen takia.

Myös vastaanottajan toimeentulo on turvattava siten, ettei hän joudu uuden yritystoimintansa kanssa esimerkiksi varautumattomien verojen maksajaksi. Jatkajan osalta on hyvä myös kartoittaa mahdolliset yritykselle koituvat lisäkulut esimerkiksi lisäkoulutuksen osalta.

Eri toteutusvaihtoehtojen välisellä valinnalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, onko mahdollisen kauppahinnan tai verorasituksen maksaja luopuja, yritys vai yritystoiminnan jatkaja. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös siihen, ovatko mahdollisesti sukupolvenvaihdosta varten otettavan lainan lyhennyksestä syntyvät maksut yhtiön, apuyhtiön vai jatkajan hartioilla. Huolellisella kokonaissuunnittelulla on myös mahdollista järjestää jatkajalle tai luopujalle esimerkiksi vuokratuloja, tai toimeentuloon vaikuttavia keinoja.

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitetaan yleensä näistä tekijöistä. Sukupolvenvaihdostilanteeseen liittyy toki paljon muitakin näkökulmia, joiden määrä riippuu yrityksen koosta ja tilanteesta. Esimerkiksi sisäiset prosessit saattavat mennä uusiksi, kun henkilösidonnaiset käytänteet joudutaan miettimään uudelleen. Joka tapauksessa, suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, ja laatia ehdottomasti huolellinen, kirjallinen sukupolvenvaihdossuunnitelma.